Ympäristövastuu on liiketoiminnan kilpailukykytekijä

ESG määrittelee vastuullisuuden raamit

ESG tulee sanoista Environment (ympäristövastuu), Social (sosiaalinen vastuu) ja Governance (hyvä hallintotapa ja taloudellinen vastuu). ESG-kokonaisuudella voidaan määritellä se miten vastuullisuus näkyy yrityksen liiketoimintamallissa.

Vastuullisuusasiat eivät ole nykypäivänä enää vain kilpailuetutekijöitä vaan liiketoiminnan välttämätön osa. LähiTapiola kiinteistöliiketoiminnan ydintehtävä on tehdä kannattavaa liiketoimintaa pitkäjänteisesti ja tuottaa arvoa sijoittajille. Vastuullisuuden huomiointi on olennainen osa ydintehtävää. 

“Kun huomioimme vastuullisuuden, on se myös osa riskienhallintaa ja silloin kiinteistöt myös tuottavat paremmin”, kertoo Anniina Peltonen, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon vastuullisuuspäällikkö. 

 

Miten ympäristövastuu näkyy kiinteistöalalla

Kiinteistöalalla ympäristöteeman alle lukeutuvat muun muassa kiinteistöjen energiatehokkuus, päästöt, ilmastoriskit ja kiinteistöjen elinkaareen liittyvät aspektit. Vastuullisuustyötä on tehty jo vuosikymmeniä ja aiemmin on keskitytty ympäristövastuun osalta erityisesti energiatehokkuuteen.

Vuosien mittaan vastuullisuusajattelu on kokonaisuudessaan kehittynyt monimuotoisemmaksi ja ESG-kokonaisuuden alla olevat osa-alueet ovat myös monipuolistuneet. Kiinteistöalalla korostuvat ympäristön osalta tällä hetkellä päästöjen vähentäminen, energiatehokkuus ja sääntelyn kautta tulevat asiat, kuten EU-taksonomia ja kestävyysraportointidirektiivi. Alalla nouseva teema, joka toistaiseksi on näkynyt muita teemoja vähemmän, on luonnon monimuotoisuus. 

 

Ilmastonmuutoksen kaksi teemaa – hillintä ja sopeutuminen

Ilmastonmuutosteema ja päästöjen vähentäminen ovat tällä hetkellä vahvasti esillä, sillä LähiTapiolan kiinteistöliiketoiminnan yksi ympäristötavoite oli saavuttaa kiinteistöjen energiankäytön osalta hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. “Tavoitteemme on kunnianhimoinen, sillä useimmilla kiinteistöalan toimijoilla nämä tavoitteet ovat vasta vuodelle 2030”, Peltonen kertoo.

Tavoitteen osalta ollaan kuitenkin hyvin aikataulussa. Kohteisiin hankitaan jo kiinteistösähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä. Lämmityksen osalta hankitaan kaukolämpöä hiilineutraaleista vaihtoehdoista, ja loppuvuoden aikana selvitetään miten saadaan hankittua myös viimeisiinkin kohteisiin hiilineutraalia lämpöä. Varavoimaloista ja kylmäaineista jäljelle jäävät päästöt tullaan kompensoimaan. 

“Energiatehokkuuden osalta tehdään jatkuvaa työtä, mikä edistää hiilineutraaliutta. Vihreintä energiaa on se mitä ei koskaan käytetä. Siksi haluamme varmistaa, että kohteet ovat energiatehokkaita tekemällä jatkuvasti erilaisia säätöjä olemassa oleviin kohteisiin, mutta myös investointeja, esimerkiksi energiaremontteja isompien peruskorjauksien yhteyteen”, Peltonen selventää.

Toinen puoli ilmastonmuutoksesta ympäristövastuuteeman alla on siihen sopeutuminen. “Alalla ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on paljolti keskittynyt hillintään – miten me vähennämme päästöjä ja mitä sen eteen tehdään etenkin kiinteistöalalla. Todellisuus on kuitenkin se, että lämpötilat ovat nousseet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt. Se tarkoittaa sitä, että meidän on myös pakko sopeutua jo olemassa oleviin muutoksiin”, Peltonen kertoo. 

Kaikkiin LähiTapiolan kiinteistöliiketoiminnan hallinnoimiin kohteisiin on teetetty kiinteistökohtaiset ilmastoriskiselvitykset. Selvityksissä on käyty läpi erilaisia riskejä liittyen lämpötilaan, tuuleen, veteen ja maaperään. Tyypillisimmät riskit liittyvät lämpötilan nousuun erityisesti asuinrakennuksissa, sekä tulvariskiin tai kosteusrasitukseen kiinteistöissä. Näitä asioita huomioidaan jatkuvasti kiinteistöjen ylläpidossa ja pitkän tähtäimen suunnitelmissa investointien sekä korjauksien osalta.  

 

Vastuullisuus tuo mukanaan myös haasteita

Kiinteistöalalla isoimmat haasteet ympäristövastuun osalta ovat rakentamisen hiilineutraalius ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen. Hiilineutraali rakentaminen on LähiTapiolan kiinteistöliiketoiminnan tavoittena vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa esimerkiksi kaikki rakennusmateriaalit ja työmaatoiminnot olisivat hiilineutraaleja. “Tekniikka ja ala kehittyvät kokoajan, mutta tällä hetkellä on mahdotonta rakentaa rakennusta niin, ettei minkäänlaisia päästöjä tule. Haasteena ovat rakennuksissa käytettävät materiaalit, joita ei vielä pystytä tuottamaan hiilineutraalisti. Tämä tarkoittaa sitä, että syntyneitä päästöjä tullaan kompensoimaan joko rakennustuotevalmistajien, rakennusliikkeiden tai kiinteistön omistajan toimesta. Koko ala on tässä yhteisen haasteen äärellä, joka voidaan ratkaista vain yhteistyöllä”, Peltonen avaa. 

Suomessa kiinteistöalalla tehdään kuitenkin hyvin yhteistyötä haasteiden voittamiseksi. LähiTapiola kiinteistöliiketoiminta on mukana Raklin sekä Green Building Council Finlandin toiminnassa. Näissä yhteisöissä on tarkoitus nimenomaan jakaa tietoa alan toimijoiden kesken ja viedä yhdessä alaa eteenpäin. LähiTapiolan kiinteistöliiketoiminta haluaa näyttää muille alan toimjoille myös esimerkkiä muun muassa 2025 vuoden hiilineutraaliustavoitteellaan. “Ympäristövastuu on meille todella tärkeä teema, jonka eteen on tehty pitkäjänteisesti työtä. Kunnianhimoiset tavoitteet ovat saavutettavissa, kun vain tahtotilaa löytyy”, Peltonen tiivistää.