Kestävä tulevaisuus on kiertotaloudessa ja tekoälyssä
Kiinteistöala voi olla suunnannäyttäjä taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Resurssitehokkuus sekä rakentamisessa että ylläpidossa varmistaa kestävän tulevaisuuden. Esimerkiksi kiertotalouden merkitys rakentamisessa kasvaa ja konkretisoituu.
– Materiaalien saatavuus voi kääntyä jossain vaiheessa niin tiukaksi, että pitää miettiä entistä tarkemmin, mitä voidaan käyttää uudelleen ja mitä kierrättää, kertoo LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon ympäristöpäällikkö Eero Kokkonen.
Erilaiset automaatiot ja tekoälyn hyödyntäminen kiinteistöissä tulevat myös ajankohtaisiksi. Niiden avulla voidaan seurata tarkemmin sitä, että kiinteistöt toimivat halutulla tavalla. Esimerkiksi tilatehokkuuteen on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
– Käyttöasteisiin ja olosuhdeseurantaan tulee varmasti sovelluksia, joilla pystytään ohjaamaan vaikkapa siivousta ja muuta ylläpitoa resurssiviisaasti, Kokkonen selventää.
Suomessa tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen on vaikeaa, mikä lisää haasteita tyhjien tilojen kanssa. Purkaminenkaan ei ole pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu, sillä tavoite olisi sitoa käytettyjen materiaalien hiili rakennukseen mahdollisimman pitkäksi ajaksi.
Rakennusfysiikan hallinta pidentää rakennuksen käyttöikää
Pohjoisessa kiinteistöt on rakennettu sietämään kylmää ja kuumaa. Säätilojen nopeat ja rajut muutokset tuovat mukanaan kuitenkin monenlaisia ongelmia. Esimerkiksi kosteusrasitteet yleistyvät: pitkät pakkasjaksot kuivattavat vanhempien rakennusten rakenteet, mutta uusien, energiatehokkaiden kiinteistöjen rakenteet kuivuvat hitaammin.
Rakennusvaiheen kosteudenhallinnassa on paljon kehitettävää, sillä jopa rakenteilla olevien talojen on nähty homehtuvan. Myös tuuliolosuhteet tuovat haasteita, etenkin rannikkoalueilla. Esimerkiksi peltikattojen on nähty irtoavan puuskaisessa tuulessa.
– Ilmaston lämpenemisen seurauksena joudumme tulevaisuudessa kunnostamaan julkisivuja, ikkunoita ja kattorakenteita lyhyemmällä syklillä. Tätä tehdään jo nyt, ja kymmenen vuoden päästä tilanne on entistä akuutimpi, Kokkonen ennustaa.
Jäähdytystarpeet lisääntyvät Suomessakin
Ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomat muutokset saattavat vielä toistaiseksi näyttäytyä meillä Suomessa pieninä. Aiemmin ainoastaan lämmitykseen kuluttaneena maana suurin muutos on nähtävissä jäähdytystarpeiden lisääntymisenä.
Etenkin toimistokäyttäjillä on korkeat laatuvaatimukset jäähdytykselle: tiloja ei koeta hyviksi, jos niissä on satunnaisesti liian kuuma tai kylmä.
– Resurssivaatimusten pitäisi päivittyä realistisiksi. Hyvinvointimaan kuluttajina meidän voi olla vaikea tottua siihen, ettei resursseja kannata käyttää tarpeettoman korkean vaatimustason täyttämiseksi. Uskon, että tietoisuus tästäkin tulee vielä kasvamaan, Kokkonen summaa.
