Rakennetun ympäristön tuottama data synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Rakennetun ympäristön potentiaalia ei toistaiseksi hyödynnetä läheskään täysimääräisesti. Liiketoiminnoissa hyödynnetään jo jonkin verran rakennetun ympäristön tuottamaa informaatiota, mutta kasvupotentiaali dataa hyödyntävissä liiketoiminnoissa on valtava.
– Odotan sellaista maailmaa, jossa joka päivä nähdyn ja koetun rakennetun fyysisen infran tarjoama informaatio saadaan käyttöön. Hyödynnettävä informaatio voi olla esimerkiksi käyttöaikoihin ja -asteisiin, kulutukseen, asiakasvirtoihin ja olosuhteisiin liittyvää tietoa tai tietoa tuotoista, myynneistä, hinnoista tai liikevaihdosta, listaa LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja Vesa Immonen.
Tällaiset tiedot eivät aina ole yhteismitallisia, joten niiden tuottaminen automaattisesti ei ole vielä mahdollista. Moni toimija miettii tällä hetkellä teknologista ratkaisua rakennetun ympäristön datan välittämiseen.
Alan yhteisellä ponnistuksella tällainen alusta on jo rakentumassa. Perinteistä kiinteistötietoa ja uutta dataa yhdistelemällä voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa, joka on helppo skaalata globaaliksi.
– Uskon, että dataa päästään hyödyntämään nopeastikin! Kun tieto saadaan virtaamaan ja ihmisten hyödynnettäväksi vapaalla tavalla, avautuu hurjasti erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia ihmisten ja yritysten hyvinvointia parantamaan. Siitä voi syntyä jotain niin suurta, että en osaa kaikkea edes kuvitella, Immonen ennustaa.
– Maailmamme kasvaa konkreettisen ympäristön ja virtuaalisen ympäristön yhdistelmäksi, ja Suomella on siinä tuhannen taalan paikka olla maailman kärkimaa, Immonen pohtii.
Kiinteistösijoittamisen käsite laajenee
Kiinteistöt ovat kiinnostava ja hyviä sijoituksellisia ominaisuuksia tarjoava sijoitusluokka niin ammattimaisten kuin yksityisten sijoittajien keskuudessa. Kiinteistöjen sijoituksellinen käsite laajeneekin kaiken aikaa.
Immonen arvioi, että vapaasti virtaavan datan ansiosta koko rakennettu ympäristö on tulevaisuudessa merkittävältä osin sijoittamisen piirissä. Jo nyt kiinnostavia sektoreita ovat esimerkiksi hoivakiinteistöt, yhteiskunnalliset kiinteistöt, infrastruktuurisijoitukset ja vaikkapa energiapuistot.
– Rakennetun ympäristön tarve vaatii alalle uutta osaamista, asiantuntijoita ja uusia sijoittajia. En pidä ulkomaista rahaa tai sijoittajia pahana – päinvastoin. Suomalainen rakennettu ympäristömme on kansallisvarallisuutemme merkittävä osa ja sitä on täältä mahdotonta viedä pois, Immonen summaa.
