Luontotyön tiekartta vie kohti hyviä tekoja
Luontotyön tiekartta ohjaa LähiTapiolan kiinteistöliiketoimintaa ja kuljettaa konkreettisiin tekoihin. Vastuullisuuspäällikkö Anniina Peltosen mukaan luontotyön tiekartta on kuin kompassi, joka vie askel askeleelta kohti tavoitteita.
Kiinteistövarallisuuden kestävyys on punottu LähiTapiolan kiinteistöliiketoiminnan DNA:han. Ajatus luontotyön tiekartasta sai alkunsa kestävyysohjelman päivittämisestä sekä tarpeesta täsmentää luontoon liittyviä tavoitteita ja tehdä sanoista käytännön tekoja.
”Luontotyö on koko kiinteistöalalla vielä suhteellisen tuoretta tekemistä. Kestävyyskatsauksissa kerrotaan yleensä, mikä on mennyt hyvin ja missä on edistytty, mutta me haluamme kertoa avoimesti myös siitä, mitä vielä kehitämme ja mistä haluamme oppia lisää”, Peltonen kertoo.
”Koska emme vielä tiedä, mitä kaikkea luonto liiketoiminnassamme tarkoittaa tai mikä lähtötasomme tehtävälle luontotyölle on, kirjoitimme asian auki. Päätavoitteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden määrittelyllä avaamme kokonaiskuvaa myös itsellemme.”
”Merkityksellistä on, että puhumme koko liiketoiminnasta”
Luontotyön tiekartta on tiivistetty esitys, joka osoittaa, mihin suuntaan kiinteistöliiketoiminnassa halutaan mennä. Kartta esittää kolme päätavoitetta ja niitä teoiksi tekevät toimenpiteet. Tiekartta ei pysy paikoillaan, vaan elää ajan ja tekemisestä kertyvän kokemuksen myötä.
Ensimmäinen päätavoitteista on kaiken lähtökohta. Se näyttää suuntaa, antaa vauhtia tekemiselle ja kertoo siitä, että yhtiö haluaa tuntea liiketoimintansa luontovaikutukset kiinteistöjensä luonnon tilaa seuraten.
”Merkityksellistä tässä on se, että puhumme koko liiketoiminnasta, joka sisältää paljon muutakin kuin kiinteistöt ja niiden piha-alueet. Kyse on lukuisista valinnoista ja teoista, jotka vaikuttavat luontotyöhön. Tätä kaikkea hahmotamme tiekartan avulla”, Peltonen korostaa.
Teot vaikuttavat paitsi luontoon, myös viihtyvyyteen
Konkreettisiin taustatekoihin kuuluvat eri kiinteistötyyppien luontokartoitukset sekä kokonaiskuvan piirtäminen liiketoiminnan vaikutuksista, riippuvuuksista ja riskeistä luontoon.
”Jalkaudumme kevään aikana kiinteistöihin ja niiden pihoille. Löydösten mukaan teemme kehitystoimia monimuotoisuuden edistämiseksi monin tavoin, kuten muuttamalla nurmikoita ravintoa pölyttäjille tarjoavaksi niityksi sekä lisäämällä esimerkiksi puita, pensaita, hyönteishotelleja ja lahopuuta. Monimuotoisempi kasvillisuus muun muassa lisää lajimäärää, vähentää lämpösaarekeilmiötä ja tulvariskejä sekä parantaa viihtyisyyttä ja ilmanlaatua”, Peltonen kuvailee.
”Käytännön teoilla on vaikutusta myös kiinteistön käyttäjien viihtyvyyteen. Sillä on suuri merkitys, löytyykö piha-alueelta vain asfalttia ja parkkipaikkoja vai myös puita, pensaita, istutusalueita, viherkattoisia talvipuutarhoja, köynnöskasveja ja pergoloita.”
Vuoden 2026 tekoihin kuuluu henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden luonto-osaamisen kasvattaminen paikallisesti eri puolilla Suomea. Tavoitteena on määrittää niin ikään raportointitapoja ja mittareita, jotta luontotyön huomioimisessa tunnistetaan, miten työ etenee.
Vapaaehtoistyöpäivänä jalkaudutaan maastoon
Toisena päätavoitteena on vähentää liiketoiminnan negatiivisia luontovaikutuksia. Tätä tehdään tunnistamalla ja poistamalla kiinteistöiltä haitallisia vieraslajeja, ottamalla käyttöön viheralueiden hoitosuunnitelmia ja sisällyttämällä luontotyö niin uudisrakentamisen kuin vuokralaismuutostöiden kestävyysohjeisiin ja kiinteistöauditointeihin.
”Haitallisten vieraslajien poistaminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Haluamme aiempaa systemaattisemman tavan toimia osana jatkuvaa kunnossapitoa. Jo pelkästään haitallisten vieraslajien tunnistaminen vaatii paljon osaamista”, Peltonen sanoo.
”Tarkoituksena on kahlata kaikki rakentamiseen, muutostöihin ja ylläpitoon liittyvät ohjeistukset luontolinssien läpi. Uusien ohjeistuksien sijaan tavoittelemme sitä, että luonto sisältyy päivittäiseen toimintaamme – esimerkiksi suosimalla sähkökäyttöisiä työkaluja ja huomioimalla kattoremontissa lintujen pesimäajat.”
Tiekartalla kulkeminen on luonnon huomioimista ja sen siirtämistä tekoihin. Yksi vuoden 2026 käytännön teoista on haitallisten vieraslajien torjunnan vapaaehtoistyöpäivä, jolloin asiasta kiinnostuneet jalkautuvat luontotyöhön maastoon.
Luontotyön tiekartta ohjaa hyviin tekoihin
Kolmas tavoite – kaupunkiluonnon elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden kehittäminen kiinteistöjen elinkaaren kaikissa vaiheissa – liittyy sekin konkreettiseen tekemiseen.
”Kun luontokartoituksia on tehty ja haitallisia vieraslajeja kartoitettu, voimme muokata tontteja ja pihoja paremmiksi ja huomioida elinvoimaisuuden kehittämisen esimerkiksi parkkipaikkaremontin tai maalämpötyön yhteydessä”, Peltonen summaa.
Luontotyön tiekartta ohjaa hyvien tekojen suuntaan.
”Kun lisäämme ja ylläpidämme viheralueita, niittyjä tai kosteikkoja sekä kehitämme olemassa olevien alueiden ekologista tilaa, menemme kohti luontopositiivista toimintaa. Minimoimme haittoja ja lisäämme hyvää huomioimalla luonnon kaikessa toiminnassamme ja kiinteistöjen elinkaarien eri vaiheissa.”
